6.11.2014 Myräkkää odotellessa
Parin viikon loma tuli sitten pidetyksi. Mitä hektisemmäksi tämä työtahti käy, siitä suuremmalla kiitollisuudella nauttii loma-ajoista. Minulla viime aikoina sellainen periaate, että työt jää lomien ajaksi työpaikalle. Senpä vuoksi lomaa edeltävät päivät ovat aina täynnä työtä ja tohinaa: pitää saada lähes valmiit jutut valmiiksi ja päivittää muutenkin jutut ajantasalle. Lisäksi pitää uhrata muutama ajatus jo loman jälkeiseen aikaan, jotta pääsee sitten samantien taas ”räjähtämään” työn touhuun. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että viimeisinä päivinä lähetetään vielä kutsuja kuulusteluihin, laitetaan etsintäkuulutukset eetteriin ja varmistetaan juttujen eteneminen silloinkin, kun itse ei ole työn ääressä. Eihän se aina niin mene, mutta on sitten ainakin yrittänyt.
Olen muuten kehittynyt tässäkin asiassa. Aiemmin uhrasin ajatuksiani lomallakin työasioihin. Tällä kertaa mietin työasioita tasan kaksi kertaa: varmistaakseni, milloin pitää taas palata töihin ja kerran kävin varmistamassa poliisi-naamakirjasta, ettei kukaan vain ole laittanut mitään akuutteja viestejä. Kaikki hyvin. Tällä kertaa tuo työsuunnittelu ja ennakointi onnistui muutenkin mukavasti ja muutama juttu pyörähti loman aikana ison askeleen eteenpäin.
Lomajälkeinen maanantai: Työpöydälle ja postilokerikkoon oli tullut kiitettävästi tavaraa. Maanantain aikana purin postisuman ja vastailin sähköposteihin minkä ehdin. Loman jälkeistä ohjelmaa suunnitellessa on järkevää jättää ensimmäinen työpäivä ajanvarauksien suhteen vähän kevyemmäksi, sillä töitä riittää ihan taatusti ja asiakkaita tulee ja menee aina, siitäkin huolimatta ja puhelin soi varmuudella. Puhumattakaan, että niitä soittopyyntöjäkin ehtii kertyä… Tiistaina päästiin jälleen ”normaalimpaan” työrytmiin. Ovet kävivät totuttuun tahtiin ja iltapäivälle oli varattu kaksi palaveria, toinen liittyen ensi kevään projektiin ja toinen liittyi koulukiusaamistapauksien käsittelyyn ja siihen, millä tavalla yhteistyötä poliisin ja koulun välillä voitaisiin kehittää. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä keskustelu. Keskiviikoksi oli lomani aikana sovittu syyttäjä-yhteistyöhön liittyvää koulutusta. Harmi, että olin ehtinyt kutsua kuulusteltavia jo viikkoja sitten, joten omalta osaltani koulutus oli enemmän tai vähemmän pirstaleista. Kuulustelut veivät juttuja kuitenkin taas eteenpäin, joten siinä mielessä voi olla tietenkin tyytyväinen. Eikä päivää ilman pöytäkirjaa, joten joku juttu tuli valmiiksikin.
Tänään olenkin sitten koonnut koko aamupäivän yhtä pöytäkirjaa. Kirjaamista riittää ja miettimistäkin yllin kyllin. Koko eilisillan ja tämän aamun ovat uutiset varoitelleet Etelä-Suomen ihmisiä tulevasta lumimyräkästä. Varoituksista huolimatta huomenna lööpit todennäköisesti taas ”huutavat” kuinka talvi yllätti autoilijat! Joka vuosi se talvi vaan yllättää meidät suomalaiset – kummallista! Nyt näyttää siltä, että myräkkä siirtyy meidän osaltamme tuonne iltapäivään. Tällaiset isommat myräkät eivät ehkä täällä tutkinnassa näy niin paljon kuin sitten tuolla ulkona hälytystehtävissä. Kentän ajoilta muistan moniakin vuoroja, jolloin ei – talven yllättäessä- ehtinyt kunnolla syömään, kun koko ajan piti liitää johnkin suuntaan selvittämään kolareita ja ulosajoja. Eli jos jollain vielä on ne kesäkumit siellä auton alla, niin ne olisi pitänyt vaihtaa jo, jos yhtäänkään välittää omasta tai toisten turvallisuudesta tuolla liikenteessä. Vahinkoja sattuu muutenkin ihan riittävästi, vaikka me huolehtisimme omalta osaltamme edes nuo talvikummit alle ajoissa.
Iltapäivälle osuu vielä muutama asiakastapaaminen ja sen jälkeen olen valmis pidennetylle viikonlopulle. Turvallista viikonloppua kaikille – kelikameroiden mukaan myräkkä siirtyy edelleen…
